Iluatsitsilluarumalluta ilorrisimaartariaqarpugut!
Imminut qiimmassarit!
Eqqissisimagaangatta akuersaannginnermut qaninnerput millilluni akuersaarnermut qaninnerput pingasoriaatinngortarpoq.
Taamaattumik akuersaarnartunik, aamma pisuni akuersaarnanngitsuni, ujartuisarit. Inuusaasit pisut illuatungaaniit isiginerisigut allanngortissinnaavat! Eqqarsaatimmi misigissutsinik qaffakaatitsisarmata, taamaammat illit qanoq misigisimarusuppit? Isumaliutiginiariuk ;-)
Timi pilluarnermik misigisitsisartunik ilorfaallatsitsisartunillu nammineq hormoneqareersoq ilisimaviuk? Tamaviaarluta sungiusaraangatta, iluatsitsilluaraangatta, pilluaraangatta, asannileraangatta, atoqateqaraangatta minnerunngitsumillu illaraangatta timerput pissassaatinik endorfininik nammineq pigeriikkaminik pilersuilertarpoq.
Suut isumagissaalersillutillu nukissaqarlualersittarpaatsit? Taama misigisitsisartut ujartornerulikkit! – Nukissaalatsilersartullu ingalassimakkit. Taamaalioruit qiimanerulerlutillu puullaaqivallaarunnaarsinnaavutit.
Ilorrisimaarutigisartakkannik eqqarsaateqarlutillu sammisaqarit, ilorrisimaaraangavimmi peqatigisatit aamma nuannaarnerulersarmata.
Tarnikkut peqqinneq timikkullu peqqinneq ataqatigiikkajupput, taamaattumik peqqinnartunik nerisaqarneq, timigissarneq sinilluarnerlu inuulluataarnissamut ineriartornissamullu aamma pingaaruteqartorujussuupput. Nerisatit, timinnillu aalatitsisarnitit sinittarnitillu kajumilluarnissannut aallussilluarnissannullu pingaaruteqarput. Taamaammat ulluinnarni inuusaasinnut qanorlu inninnut sunniuteqartorujussuusarput.
Inuulluataarneq Peqqissuserlu
Ullormut qasseriarlutit allortarpit?
Ullormut 10.000-niit 15.000-eriarluni allortarnissaq, tassa ullormut 7 kilometeriniit 10 kilometerisut isorartutigisumik pisuttarnissaq innersuussutaavoq.
Tamanna aappit kaaviiaarneranut peqqissutsinnullu iluaqutaasinnaallunilu, puullaaqivallaarunnaarninnik aammalu aappit orsup akuisa ilaannik kolesterolinik akukinnerulerneranik naqitsinikinnerulerneranillu kinguneqarsinnaammat. Ullormut amerlasoorpassuariarlutit allornikkut uummaarinnerulersinnaavut, qiimanerulersinnaavutit kajumissuseqarnerulersinnaallutillu.
Kikkut tamarmik qanoq ilisukkulluunniit akeqanngitsumik pinngortitamiissinnaapput ;-)
Isorartuumik pisuttuarneq, silaannarissarneq seqinertaritinnerlu nukissanik aallerfiulluarsinnaasarmata taamaaliortarit. Niaqorlukkunnaarnermik eqqarsaatinillu aniatitsinermik kinguneqarlutillu seqernup qinnguaata timit D-vitaminimik ilaatigut isumatsassimangaarnermik pinaveersaartitsisartumik pilersussavaa.
Qarasaq hormoninik; serotoninimik dopaminimillu pisunnermi pilersitsisarpoq, taakkualu ilaatigut isumagissaarnissamut, iillarinnissamut, sinilluarnissamut, atoqateqarusussuseqarluarnissamut, puigujuinnissamut ilikkariartorluarnissamullu pingaaruteqartorujussuupput. Taamaattumik pisuttuarneq inuulluataarnissamut sianissutsikkullu peqqissuunissamut iluaqutaasarpoq!
Naammatsillutit sinittarit iterluartarlutillu!
Sinimmik qanoq pisariaqartitsitigineq inummiit inummut assigiinngittaqaaq. Meeqqat sinimmik inersimasunit pisariaqartitsinerusarput, inersimasullu uummaarilluarnissaminnut kajumilluarnissaminnullu agguaqatigiissillugu nalunaaquttap akunnerini arfineq-marluniit arfineq-pingasuni sininnittariaqartarput.
Piffissami sivisujaami sinnarlioqattaarneq napparsimalersutaasinnaavoq, puullaqilersutaasinnaavoq isumatsassimangaalersutaasinnaallunilu. Aamma inuk naammatsilluni sinittanngitsoq ullormut 300-niit 800-nik kaloriatornerusartoq (ullormut marluk missaanneeriarluni saniatigut nerisartoq) tungusunnitsutornerusartoq, isumaloqqajaanerusartoq, kajumiinnerusartoq il.il. misissuinerit ilaasa takutippaat.
Taamaammat naammatsillutit sinittarnissat pingaaruteqarpoq, peqqissuunissannummi peqqinnartunik nerisaqartarnissatulli aamma timigissartarnissatulli pingaaruteqartigimmat! J
Koffeinimik, imigassamik sukkunillu akullit taamaatinnerisigut sinilluarnerusalersinnaavutit!
Sukkoqarpallaanngitsunik nerisarit
Sukkoqarpallaanngitsunik ulluinnarni nerisaqarnerulertariaqarpugut.
Nunatsinni inuit amerlasuut kaagit, mamakujuttut sodavandillu ulluinnarsiutigisarpaat. Peqqinnerulerumalluta sukkoqarpallaanngitsunik nerisaqarnerulertariaqarpugut!
Sukkut:
Nerisavut vitaminikinnerulersittarpaat, mineralikinnerulersittarpaat inuussutissanillu allanik akukinnerulersittarpaagt.
Kaloriaqangaatsiarput, iluaqutissartaqanngilluinnarlutillu
Timip akiuussutissaanik sananeqaataanillu innarliisarput, aseruuttoorneqalersitsisartunillu nappaateqalersitsisarlutik
Soorlu oqimaappallaalernissamut, diabetes 2-mik sukkortunngornissamut, avallulernissamut, uummallulernissamut putulinnillu kiguteqalernissamut qaninnerulersitsisarput
Inuussutissat “peqqinnartut” amerlasuut sukkunik aamma akoqangaatsiarput, soorlu yoghurtit tungusunnissaatillit, juicet, smoothiesit, ullaakkorsiutit, naatitat panertut qillertuusarmiulluunniit il.il. Nioqqutissanik sukkoqarpallaanngitsunik pisiniaruit pisiarinnginnerini qanoq sukkoqartiginersut allagartaanni misissukkit ;-)
Sugukkuit kaaperaaruilluunniit peberfrugtitorit, kuuloruujutorit inerititartorilluunniit, taakkuami sukkulittornaveersaataalluarsinnaammata, sapinngisamillu ukuninnga akukkit:
Yoghurti (natural, skyr grækerilluunniit yoghurtiat pitsaanerussaaq) myslililaarlugu imaluunniit/aamma assigiinngitsunik qaqqortarialilaarlugu
Karrinik aseqqorluttunik poorluliaq, nagguteeraasaq iffiarluunniit qallersuusigaq
Smoothietorusunneruguit eqqaamajuk naatitalissagakku, inerititammi imminni sukkoqareermata. Naatitammi aap sukkuanik patajaallisitsisarlutillu nerisanik arrorsaasartunik ipaguaqarput.
Aalisagartornerugit
Nunarput assigiinngitsorpassuarnik aalisagaqarfissuuvoq, assigiinngitsorpassuarnillu aalisagartorsinnaavutit: nutaggarik, ooqanngitsoq, panertoq, quaq, pujuugaq, siatsivikkut kissarsuutikkulluunniit siataq, suppaliaq, ulloqeqqasiutiliaq, akorninnakkut nerisassiaq unnukkorsiutiliarluunniit. Aalisakkat qillertuusarmiut, suaat raajallu aamma peqqinnarput.
Sapaatit akunnerannut 350 grammimik aalisagartortassasugut innersuussutaavoq, tassanga 200 grammi aalisagaassaaq orsoqaluartoq soorlu kapisilik, eqaluk avaleraasartoorluunniit. Naartusut meeqqallu aalisagartuumasuunik aalisagartorpallaartannginnissaat innersuussutaavoq, aalisakkat taakkua saffiugassanik oqimaatsunik akoqarmata.
Aalisakkat d-vitamininik, orsumik arrujasumik omega 3-mik akuilluinnartunillu selenimik jodimillu akoqarput, taakkualu ukununnga iluaqutaapput:
Timip akiuussutissaanut, qaratsamut, saanernut, naggussanut, uummammut aallu kaaviiarneranut.
Minnerunngitsumillu proteineqarluarlutik.
Sapaatit akunnerannut arlaleriarlutit aalisagartornikkut ilaatigut makku ingalassinnaavatit:
Siusinaartumik puiguttorneq, isumatsassimangaarneq uummallunnerlu
Aseqqorluttunik karritallit toqqakkit
Nerisassat karrillit ilaat aseqqorluttunik karritaqarput, taakkualu ilivitsuusinnaapput, aserortigaasinnaapput qajuusaasinnaallutilluunniit. Soorlu iffiat, ullaakkorsiutit, qaqorteqqasut, pastat qajuusallu taakkuninnga akoqarput.
Karritat aseqqorluttut vitamineqarlutillu mineraleqarput aamma ipaguaqarluarput. Taamaammat peqqinnarlutillu qaarsillarnarluarput. Tassa imaappoq, nerrikinnarnerullutillu puallarnanngillat, sanigoruminartuulluutilluunniit. Ipaguaat naarinnarput, aamma timi perusuersarnikkut salittarpaat. Taamaammat soorlu uummallulernermik, diabetes 2-mik sukkortunngornermik kræfteqarnermillu pinaveersartitseqataasarput.
Innersuussut:
Karritat aseqqorluttut ullormut minnerpaamik 75 grammit nerisakkit, taakku assersuutigalugu qorlortitat 2 deciliterit aseqqorluttunilluunniit karritanik iffialiamit kilitaq ataaseq annertoqqatigaat.
Nalorniguit nioqqutissap karritanik aseqqorluttunik akullip puuata allagartaa atuaruk, taamaalillutit nioqqutissaq ipaguannik karritanillu aseqqorluttunik qanoq akoqartiginersoq paasissavat.
Nioqqutissat matuersaaserfittut isikkulimmik nalunaaqutsikkat aamma toqqarsinnaavatit, taakku tarajukinnerupput, sukkukinnerupput, orsukinnerupput karritanillu aseqqorluttunik akoqarnerupput, taamaattumillu peqqinnarnerullutik.
Ullormut arfinilinnik inerititartorneq naatitartornerlu peqqinnerulersitsisarpoq.
Inerititat naatitallu pingaarutilinnik vitamineqarluarlutillu mineraleqarluarput, ullormullu 600 gramminik tassa arfinillit missaannik inerititartortarnissaq naatitartortarnissarlu innersuussutaavoq, taakkunanngalu annerpaamik 350 grammi inerititaassapput, taakkuami imminni sukkoqareermata.
Meeqqalli ullormut pingasuniit tallimanik inerititartorlutillu naatitartortassapput. Inerititat naatitallu tamarmik assigiinngitsunik inuussutissaqarmata assigiinngisitaartut assigiinngitsunillu qalipaatillit nerisakkit. Nutaat, qerisut qillertuusarmiulluunniit aamma innersuussutaapput.
Inerititat panertut innersuussutaanngillat
Immiaaqqat viinnillu aalakoornartortaqanngitsut
Uummaariinnarnermik eqiingaannarnermillu kinguneqartumik aalakoornartortaqanngitsumik immiaarartorsinnaagaanni aalakoornartortalittornissaq pisariaqarpa?
Inuuissiortumut nalliuttorsiortumulluunniit aalakoornartortalinnik sassaaviusumik qaanerit avaqqunneqavissinnaasanngillat.
Taamaammat Pisiffik imigassanik aalakoornartortaqanngitsunik nioqquteqarmat nuannaarutigaara.
Nalliuttorsiornernimi kasuukkaangamik aqaguani aqagutaarnermik kinguneqanngitsumik taamaalillunga peqataasinnaasarama.
Ilisimaviuk...
- Imigassaq inuppassuit soorlu kræftimik, nerisat arroriartortarfiisigut uummatikkulluunniit nappaateqalernerannut, tingullulernerannut, aavisa qaffasippallaartumik naqitsineqalernerannut, timimikkut akiuussutissatigut innarlernerannut, siooralernerannut, isumatsassimaangaalernerannut il.il. peqqutaaqataasartoq
- Imigassaq timip pisataanik tamanik innarliisartoq, imigassamillu piffissami sivisuumi atuerujussuarneq nappaateqalernissamut qaninnerulertitsisartoq
Ullormut 25 grammimik imigassartorneq aap naqitsinerata qaffanneranik kinguneqartartoq
Ullormut 70 grammimik imigassartorneq imigassartornerup kinguneranik ajoqusertoqarneranut pissutaaqataasartoq
- Imigassaq nerisanit vitaminit mineralillu timimut sunniuteqarpiartannginnerannut peqqutaasartoq
- Imigassaq kaloriaasattoq, taamaammat oqimaappallaalernermut aamma ilapittuutaasinnaasartoq
- Imigassartorpallaarneq peqqissutsimik ulluinnarnilu inuunermik innarliisartoq, pissutigalugu:
Kajumiitsititsilertarmat
Nukissaalatsitsisarmat
Nerisanik arrortitsiniaasaarnermik ajornartorsiuteqarlertitsisarmat
Sinnarlutsitsisarmat
Ullut tamaasa imertortarit
Imeq inuussutissanik pingaarutilinnik timip sananeqaataanut pilersuisarpoq timillu sananeqaataanik saliisarluni.
Oqimaassutsivit pingasoriaataata oqimaaqataanik ullormut imertortarnissappit eqqaamanissaa pingaaruteqarpoq. Assersuutigalugu 60 kiiluuguit taava ullormut 20 deciliterimik = 2 literimik imertortassaatit. Oqimaanneruguit imertornerusassaatit, tamannalu timersortartunut, napparsimasunut, milutsitsisunut nunamiluunniit kiattumi feeriartunut aamma atuuppoq.
Imeq 2 literi immiaartorfimmut arfineq-pingasoriarneqarsinnaavoq. Imertortanngikkuit immiaartorfimmut ataasiarlugu aallaqqaasiutigalugu imertortalersinnaavutit. Tamanna nerisat arrorsarneqarnerannut aamma iluaqutaasarpoq. Imertorpallaartaruilli timit taratsumik mineralinillu pisariaqartitaminik amigaateqalersinnaavoq.
Timippit issera pissusissamisoornersoq quuppit qalipaataatigut paasiniarsinnaavat (ullaakkuunngitsoq). Quut kajorujuppat narlanngunarpallu imertornerusariaqarputit, qalipaateqanngippallu imertorpallaartarninnut takussutissaalluni.
Kaffi tiilu imerpalasuummata imertornermut aamma ilaapput, tiitorfimmulli ullormut amerlanerpaamik sisamariarlugit pisassaallutik. Sodavanditornak, imigassartornak, juicetornak saftitornallu imertortarit.
